Menu
Tutustu kryptovaluutaan tarkemmmin!
Tällä hetkellä markkinoilla on paljon kryptovaluuttaa, joka käytännössä on digitaalista ja se hyödyntää sekä lohkoketjuteknologiaa että kryptografiaa. Ajatus valuutasta, joka ei ole seteleitä tai kolikoita, saattaa tuntua etäiseltä. Sitä voi olla vaikea mieltää, koska sitä ei konkreettisesti näe eikä yhtään helpota sekään, kun niistä sanotaan, että kryptovaluutta on eräänlainen hajautettu verkko. Se tarkoittaa suurta määrää palvelimia, joissa pyörii client -ohjelma. Jokaisen kryptovaluutan ytimenä on konsensusalgoritmi.
Konsensusalgoritmi määrittelee tarkasti sen, miten konsensus kunkin verkon kohdalla muodostetaan. Kryptovaluutat ovat hajautettuja, joten se ei ole lainkaan minkään keskitetyn toimijan kontrolloima. Siksi konsensusalgoritmin tehtävä on määritellä muun muassa se, miten erilaisia verkon hyökkäyksiä tai virheitä kestetään ja lisäksi ne määrittelevät insentiivit eli miten reilua jakoa toteutetaan työhön osallistuvien kesken.
Lyhyesti sanottuna ne ovat pelisäännöt, joiden avulla lohkoketjun eli tietokannan ylläpito onnistuu ilman ongelmia.
Vanhemmat kryptovaluutat käyttävät louhintaa ja uudemman sukupolven valuutat käyttävät mieluummin erilaisia PoS -variantteja.
Konsensusalgoritmeja ovat:
Se lienee tunnetuin, koska se on Bitcoin käytössä. Verkon toimintoja hoitaa kaksi ryhmää eli nodet ja louhijat. Nodet verifioivat verkon transaktiot ilman palkkiota ja louhijat puolestaan liittävät lohkot yhteen ketjuksi. Sen turvallisuus on hyvällä tasolla, koska lohkoketjuun hyökkääminen vaatisi todella huimat laskentatehot.
Se ei sisällä louhintaa samalla tavoin kuin PoW. Verkossa on validaattoreita, jotka lukitsevat valtavan määrän valuuttaa niin sanottuun steikkaukseen. Tällöin steikkaaja saa insentiivin hoitaa ylläpitotyötä hyvin, muussa tapauksessa hänen oma panoksensa romahtaisi arvoltaan. Hyökkäys verkkoon on myös vaikeaa, koska hyökkääjän pitäisi omistaa vähintään 51 prosenttia kyseisestä kryptovaluutasta.
PoS:n variantti, jossa on 21 delegaattia ikään kuin hallituksena. Jokainen holdaaja antaa äänensä haluamalleen delegaatille, jotka hoitavat verkon ylläpitoa. Tämä on erittäin nopea ja skaalautuva.
Tämäkin on PoS:n variantti ja tässä mallissa kynnys validaattoriksi pääsemiseksi on varsin matala. Raja on noin 20000 dollarin sijoitus, joka tietenkään ei onnistu ihan piensijoittajalta. Ylläpitäjä on baker eli leipuri ja ylläpitoa kutsutaan leipomiseksi eli baking:ksi.
Sharding tarkoittaa sitä, että verkko pilkotaan pienempiin osiin, jolloin myös ylläpito hajautetaan ja sen myötä kapasiteetti moninkertaistuu. Nodet ovat erityyppisiä ja verkon jokainen pieni osa verifioi transaktiot, jotka on sille ohjattu. Siinä yhteydessä muodostuu mikroblokkeja. Lopullisesti node -palvelimista muodostettu komitea niputtaa mikroblokit varsinaiseksi lohkoksi.
Sijoituksia miettiessään jotkut meistä ovat varmaan saaneet kuulla lausahduksen: “osta kryptovaluuttaa”. Äkkiseltään se saattaa kuulostaa oudolta ja aiheeseen perehtyminen voi viedä aikaa. Se on kuitenkin yhä yleisempää ja muutaman vuoden kuluttua täysin normaalia. Mikä on kryptovaluutta historiaa ja miten on päästy nykyiseen tilanteeseen?
Vaikka monet väittävät, että kryptovaluutta historia alkaa Bitcoineista, mutta se ei pidä lainkaan paikkansa. Siinä mielessä kyllä, että se oli ensimmäinen valuutta, joka pääsi markkinoille asti ja loppuhan on jo kaikkien tiedossa. Mutta mikä on kryptovaluutta historian alkua?Historiassa joudutaan menemään aina 1980-luvun lopulle, jolloin ensimmäisiä kokeiluja tehtiin uusilla valuutoilla. Näiden lisäksi nähtiin huomattavan paljon erilaisia kokeiluja myös 1990-luvulla, mutta jokainen kokeilu päättyi jonkinlaiseen epäonnistumiseen. 90-luvulla tilanne oli sentään huomattavasti parempi, koska silloin internet alkoi yleistyä.Kryptolompakoita on myös useita erilaisia, joten sellaisen hankkiminen on kaikkein järkevintä tehdä omaan käyttöön kaikkein sopivin. Useimmille se tarkoittaa mobiililompakkoa eli nettilompakkoa. Lisäksi on vaihtoehtona desktop-, hardware- sekä paperilompakko, jolloin tarvittava tieto on tulostettu paperille. Sen paras puoli onkin se, että sitä ei kukaan voi hakkeroida, mutta se voi myös olla alttiina tuhoutumiselle.
Jouduttiin etenemään aina vuoteen 2008 ja silloin Satoshi Nakamoto onnistui luomaan kryptovaluutan, joka on tällä hetkellä kaikkien kryptovaluuttojen kruunua kantava Bitcoin. Siitä tuli todellinen globaali menestystarina ja se on antanut intoa muillekin valuutoille.Nakamoto hyödynsi aiempia kokeiluja sekä keksintöjä ja markkinoille tuli valuutta, joka oli aidosti kaikille avoin ja tärkein seikka sillä oli se, että se oli hajautettu. Näin päästiin ottamaan pitkä harppaus eteenpäin ja monet kryptovaluutat tämän jälkeen ovat pyrkineet korjaamaan Bitcoinin virheitä esimerkiksi nopeudessa. Bitcoinille keskeistä on avoin koodi, joten kuka tahansa voi ottaa sen käyttöönsä sekä luoda sen pohjalta uuden valuutan.
Kryptovaluutta -sana voi tarkoittaa monia asioita ja ainakin näitä:
Kryptovaluuttoja on kolmessa eri kategoriassa eli valuutat, platformit ja tokenit.
Ne on suunniteltu digitaaliseksi valuutaksi, joten niitä voidaan käyttää maksuvälineenä ja arvon säilytyksessä. Niillä ei yleensä ole muita tehtäviä tai ominaisuuksia. Näitä ovat Bitcoinin lisäksi Monero, Litecoin ja Dash.
Nämä valuutat on sidottu dollariin tai euroon, jolloin niiden arvo on vakaa. Ne toimivat hyvin maksuvälineinä ja niitä tarvitaan varsinkin DeFi -sovelluksissa.
Ne ovat älysopimusalustoja eli ne ovat eräänlaisia hajautetulle sovelluksille tarkoitettuja käyttöjärjestelmiä. Tunnetuin alusta on Ethereum ja muita ovat Cardano ja Solana.
Ne ovat periaatteessa valuuttaa, mutta ne eroavat valuutta -ryhmän kryptoista siten, että ne on luotu jonkin älysopimusalusta eli platformin päälle. Niillä ei myöskään ole omaa lohkoketjua vaan ne liittyvät tiettyyn palveluun tai ohjelmistoon. Ne voivat olla hallinto- tai käyttötokeneita.
Jos kryptovaluuttaa verrataan fiat-valuuttoihin kuten euroihin tai dollareihin, niin fiatit ovat keskitettyjä valuuttoja. Kun taas vastaavasti kryptovaluutat ovat hajautettuja ja niillä on oma verkkonsa. Lisäksi äsken mainittu konsensusalgoritmi määrittää erinäisiä asioita, joita ei voi muuttaa.
Jokainen kryptovaluutta on saanut oman ohjelmistonsa. Se on useimmiten avoin koodi ja siksi samaa koodia on voitu osin ottaa käyttöön useammassa valuutassa. Koodia saa ottaa käyttöön, se ei ole millään tavalla kiellettyä. Ohjelmia kehittää joko jokin teknologiayhtiö tai jonkinlainen yhteisö.
Valtaosa kryptovaluutoista käyttää tietokantaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Se on hajautettu ja se sisältää kaikki transaktiot. Muutamat kryptovaluutat käyttävät sen tilalla eräänlaista puurakennetta ja sitä kutsutaan DAG-teknologiaksi.
Osa verkossa olevista toimijoista kutsutaan nodeiksi eli se on solmu. Ne toimivat valvontaroolissa, jolloin niiden tehtävä on tallentaa dataa lohkoketjussa sekä välittää transaktioita. Niiden lisäksi verkossa on joko validaattoreita tai louhijoita, ne puolestaan rakentavat kryptovaluutalle tietokannan.
Normaalisti sijoitustoiminta ei vaadi kovin paljon tilanteen seuraamista sen jälkeen, kun sijoitus on tehty. Sen sijaan sijoittaminen kryptovaluuttaan vaatii huomattavasti enemmän mielenkiintoa ja seuraamista siinä, että seuraa tarkoin, miten kohteen arvo kehittyy ja elää sijoituksen aikana. Ei ole ihme, vaikka arvo vaihtelisi huomattavan paljon jopa päivän aikana.
Kryptovaluutoissa tärkeä rooli on kryptografialla. Se on jo vuosia vanha teknologia, mutta se toimii hyvin ja soveltuu kokonaisuuteen täydellisesti. Kryptografialla voidaan tietoa salata ja koota salattu tieto tarvittaessa luettavaan muotoon. Ihan kuka tahansa ei voi salattua tietoa muuttaa oikeaan muotoon vaan sen voi tehdä vain viestin vastaanottaja. Käytössä ovat siksi julkinen ja yksityisavain.
Kryptografialla onkin varsin vankka merkitys nykyisessä maailmassa. Sitä käytetään erilaisissa salasanajärjestelmissä, jopa mannertenvälisten ohjusten laukaisujärjestelmissä sekä tietenkin pankkien kirjapidoissa. Sen tarkoituksena on suojata arkaluontoista tietoa.
Bitcoin ja muutama muu sen pohjalta rakennettu kryptovaluutta käyttävät digitaalista allekirjoitusta, joka perustuu kryptografiaan. Sillä varmistetaan se, että jos sinulla on digitaalinen lompakko, voit oikeana omistajana käyttää sitä. Vain sinulla on lompakon yksityinen osoite ja sitä ei missään nimessä saa kertoa kenellekään eikä toisaalta myöskään hukata.
Kun siirrät virtuaalivaluuttaa yritykselle tai yksityiselle henkilölle, käytät vastapuolen lompakon julkista avainta. Siinä vaiheessa, kun vastapuoli vastaanottaa kyseisen summan, omistajaksi lohkoketjuun merkitään hänen lompakkonsa osoite. Tärkeintä on siis se, että julkinen ja yksityinen avain täsmäävät keskenään. Silloin sinun lompakkosi saldo pienenee ja vastaavasti vastaanottajan saldo kasvaa. Varsinaisesti oikea raha ei siirry lompakosta toiseen vaan pelkästään saldo muuttuu.
Puhuttavin aihe kryptovaluutoissa on aina ollut kurssit ja varsinkin niiden heilahtelut. Ne voivat heilahdella huomattavasti jo pelkästään päivän aikana, puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu viikon aika-akselilla. Mikä on kryptovaluutta kurssien heilahtelun syy?
Heilahteluun on kolme syytä:
Yhä edelleen markkinat ovat suhteellisen pienet, jolloin kursseja liikutellaan varsin pienillä panoksilla. Yhdessä sen kanssa, että näillä markkinoilla ei ole lainkaan valvontaa, siellä ei toimita perinteisen osakevälittäjän säännöillä. Hinta sekä arvo kehittyvät täysin markkinoilla eikä niitä määrää mikään taho tai instanssi.
Kurssille antaa myös vauhtia velkavipu eli jos kurssi nousee tai laskee huomattavasti, niin aina osa kryptovaluuttaan sijoittajista aloittaa varojen muuttamisen rahaksi. Siksi kryptovaluuttojen kohdalla on seurattava kursseja huomattavasti aktiivisemmin kuin osakkeiden osalta on totuttu.
Äskeisestä saattoi jo päätellä, että kryptovaluutta on sijoituskohteena varsin vaativa. Se on sitä jopa kokeneelle sijoittajalle, joten aloittelijan on järkevää olla varsin varovainen. Sijoittaminen sisältää paljon riskejä ja usein varsinkin aloittelijalla on vauhtisokeus. Hyvä neuvo on se, että kryptovaluuttaan kannattaa sijoittaa vain sen verran kuin on varaa hävitä. Lisäksi, jos sijoitettavaa varallisuutta on vähän reilummin, on mielekästä tehdä sijoitusta pidemmällä aikajanalla kuin kaikkea saman päivän aikana.
Kryptovaluuttojen kanssa on eletty jo useampia vuosia, mutta silti jopa kokeneille sijoittajille tulee yllätyksenä niiden rajut heilahtelut molempiin suuntiin. Siksi markkinoilla on kyettävä toimimaan nopeasti, mutta samalla järkevästi. Panikointiin ei kannata lähteä mukaan vaan pää on pidettävä kylmänä pahimpien heilahtelujen aikana.
Ne, jotka ovat tehneet sijoituksia pidemmäksi aikaa, eivät yleensä reagoi niin äkkiä kurssien heilahteluun kuin he, joiden sijoitukset ovat lyhytaikaisia. Kryptovaluutat elävät ihan omassa syklissään eikä sitä voi täysin verrata muihin osakkeisiin. Tosin hiukan samaa piirrettä on teknologiaosakkeilla, koska periaatteessa kryptoissa on kysymys myös teknologista, vaikka ei samalla tavoin.
Näillä markkinoilla on paljon nähty myös sitä, että turvallisina pidettyjä palveluita on kaatunut konkursseihin. Niistä tunnetuimpia lienee FTX:n romahdus. Niissä yleensä sijoittajat menettävät rahansa, vaikka palvelua on pidetty erittäin turvallisena. Sen lisäksi, että seuraa markkinoilla kurssin heilahtelua, pitää olla myös tarkkana siitä, onko palvelun kanssa ongelmia.
Vastaus tähän riippuu siitä, keneltä sitä kysytään. Ne, jotka ovat kokeilleen sijoittamista kryptovaluuttoihin, ovat sitä mieltä että tuoton ja riskin suhde on erinomainen. Mahdollisuudet, joita on tarjolla, ovat täysin poikkeuksellisia. Kuka tahansa voi voittaa parhaimmat gurut tuotoissa.
Mutta aina ei tarvitse pyydystää niitä suurimpia sijoituskohteita, vaan tarjolla on myös pienempiä, joten tarjonta sopii monenlaisille sijoittajille. Korkoa voi yrittää kerryttää sijoittamalla DeFi -palveluihin. Kolmantena vaihtoehtona ovat vielä NFT, jossa voi menestyä uskomattoman hyvin. Näihin kaikkiin kannattaa tutustua tarkemmin.
Varmasti yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei edes ole vaan ostajan on pyrittävä löytämään itselleen se paras ja luontevin tapa. Aikojen alussa oli mahdollista vain ostaa valuuttana, mutta nyt on mahdollisuus erilaisiin johdannaisiin sekä ETF -rahastoihin. Näihin tarkemmin tutustumalla löytää parhaimman tavan ja sen, mikä on itselle täydellisin riskitasapainoa ajatellen.
Suosituimpia tapoja ostamiselle ovat pitkään olleet kryptovaluutta pörssit sekä välittäjät. Tunnettu pörssi on esimerkiksi Binance ja välittäjästä hyvä esimerkki on Coinmotion. Näiden ero on siinä, että välittäjä tekee ostamisen puolestasi sovittuun hintaan ja sen jälkeen toimittaa valuutan tilillesi.
Pörssi puolestaan on sellainen, että siellä palveluun kirjautuneet asiakkaat käyvät kauppaa keskenään ja pörssin rooliksi jää näiden diilien fasilitointi. Kaupanteko onnistuu hyvin molemmissa, mutta välittäjää käyttävät yleensä aloittelijat ja se on kuluiltaan kalliimpi kuin pörssi.
Ostamiseen liittyy myös valuutan säilyttäminen. Useimmat hankkivat itselleen kryptovaluutta lompakon. Näitä vaihtoehtoja on useampia ja sen voi valita sen mukaan, millaista käyttötarkoitusta tai ominaisuuksia siitä tarvitsee. Joka tapauksessa useampia sijoittajia hirvittää se, että jokin hakkeroi rahat tai ne häviävät muulla tavoin.
Silloin vaihtoehtona voi olla ETF -rahastot. Niiden ideana on tarjota johdannainen, joka seuraa jotakin kryptovaluuttaa. Hyöty on suunnilleen sama kuin ostaisi valuuttaa, mutta silloin ei tarvitse pitää huolta säilytyksestä tai hakkeroinnista. Tätä tapaa käyttävät yleensä ne, joilla on kokemusta perinteisemmästä sijoittamisesta.
Näiden lisäksi treidaamista voi tehdä myös muilla tavoin ja niihin voidaan yhdistää myös vivutus. Tosin näitä tapoja on järkevää käyttää vain sellaisen, joka osaa sijoittamista eli lähinnä ammattilaisen.
Verottaja ei vielä silloin ole kiinnostunut kryptovaluutoistasi, kun olet niitä ostamassa. Se kiinnostuu vasta, kun myyt tai vaihdat niitä joko fiat-valuutaksi tai toiseen kryptovaluuttaan. Myös verotuksen näkökulmasta hyödykkeiden tai palvelujen ostaminen on verotettavaa. Tästä johtuu se, että sinun mietittävä tarkoin, kannattaako esimerkiksi Litecoineilla ostaa pullakahvit.
Vaikka kuinka mielenkiintoista olisi ostaa tuotteita ja maksaa ne kivijalkakaupassa tai nettikaupassa virtuaalivaluutalla, on järkevää ajatella sitä vähän pidemmälle. Tällä hetkellä kryptovaluutta ei ole kovin fiksu maksuväline pikku ostoksissa. Suomessa kryptot mielletään pääomatuloksi ja verokanta on 30000 asti 30 prosenttia sekä yli menevältä osalta 34 prosenttia.
On vielä muistettava sekin, että kryptopörssit eivät automaattisesti ilmoita sinun tietojasi verottajalle. Tietojen ilmoittaminen on täysin sinun oman aktiivisuutesi varassa ja ilmoittamatta jättäminen taas lähes rikollista toimintaa.
Verotus tapahtuu siten, että ensin ostettu valuutta myös verotetaan ensin eli verottajalla on käytössään “first in, first out” -menetelmä. Sinun on itse pidettävä kirjaa siitä, millä hinnalla olet kauppaa kryptoja ostanut ja tuleeko niistä luovutusvoittoja tai tappioita.
Jos treidaat paljon, on hyvä ottaa käyttöön jokin ohjelma, joka osaa tulostaa raportteja, joiden avulla pystyy tiedot ilmoittamaan verottajan suuntaan. Jos taas et juurikaan tee treidaamista, niin luovutusvoitot alle 1000 eurosta ovat verottomia. Lisäksi mikäli teet louhintaa, niistä syntyneet kulut voit vähentää verotuksessa, mutta ne on pystyttävä todistamaan.
© 2024 ostakryptovaluuttaa.fi
